torstai 9. kesäkuuta 2016

Mitäs nyt?



Otsikossa on kysymys, mitä olen saanut kuulla loputtomiin lähiaikoina. Vastaus siihen taitaa olla, että en tosiaan tiedä. Olen Porvoon klinikka reissun jälkeen ollut yhteydessä Laukaalle, Tampereelle, sekä Kouvolaan. Porvoosta eläinlääkäri oli yhteydessä myös Viikkiin. Eli viidestä paikasta olen nyt kysellyt, että mitä mieltä siellä oltaisiin meidän tilanteesta.
Kaikkialta mielipide on ollut aika sama, eli ponilta ei ole järkevää lähteä leikkaamaan irtopaloja, sillä alkavan nivelrikon vuoksi sillä ei olisi paljoakaan merkitystä ponin käytön kannalta.
Kyllä tässä pikkuhiljaa alkaa toivo hiipua.
Nyt odotellaan vielä Tupamäen mielipidettä asiaan, häntä on suositelleet monet.



Ei olla tehty Zokon kanssa paljoa mitään. Pari kertaa olen miettinyt, että jos lähtisin ajamaan, mutta sitten katson turvonnutta jalkaa, ja muistelen, millaista se on viime kerroilla ollut. Vaikka poni liikkuu tarhassa ihan mielellään, eikä onnu, tuntuu lenkille lähtiessä, että poni ei nauti siitä. Ja rehellisesti sanottuna en kyllä minäkään. Poni tuntuu ihmettelevän, että miksi ihmeessä me mennään niin paljon käyntiä, mutta ravinkin se tiputtaa alas melko nopeasti. Se ei ole sille normaalia käytöstä, vaikka välillä laiskojakin päiviä on, niin se ei silloinkaan ole tuollainen. Kotiinpäin poni on hieman normaalimpi, sillä sinne on hirveä kiire, ja ravissa vauhti meinaa kiihtyä ihan liian kovaksi.
Olen käynyt tallilla lähinnä harjaamassa ponia välillä, ja joka päivä laseroimassa jalkaa. Pari kertaa olemme myös käyneet kävelemässä maasta käsin, mutta sekin on jatkuvaa pysähtelyä ja puskaan vihreän perässä yrittämistä.



Monet ovat kehottaneet minua teettämään Zokolla varsan. Sanoin silloin, kuin ostin Zokon, että voisin joskus teettää sillä varsan. Silloin en kuitenkaan tiennyt vielä, että se hinkuttaa kaulaansa kesäisin, nytkin sillä on jo kaljuja kohtia harjan vieressä. Eli sillä on luultavasti jotain pientä kesäihottumaa. Siinä on yksi syy, miksi en halua Zokolla teettää varsaa, sillä tuo on periytyvä sairaus, ei välttämättä 100% periytyvä, mutta se mahdollisuus on olemassa, ja maailmassa on ihan tarpeeksi tuon vaivan omaavia poneja. Käytön kannalta se ei haittaa, mutta onhan se ponille todella ikävää.
Lisäksi en tunne todellakaan olevani tarpeeksi osaava omistamaan ja kasvattamaan varsaa. Minulla ei ole myöskään millään varaa pitää kahta ponia. Ajattelin myös silloin, kun Zokon ostin, että se saa juosta muutaman vuoden raveissa ensin, ennen varsan teettämistä. Eli en muutenkaan ollut ajatellut sitä näin lähitulevaisuuteen, vaan sitten, kun itsellänikin olisi vakituiset tulot, että olisi mahdollista pitää kahta ponia.

Postauksen kuvat ovat Loviisasta 6.6.2016

1 kommentti:

  1. Paljon tsemppiä Jenni! Nämä on lajin varjopuolia ja vaatii paljon voimaa itseltä tehdä päätöksiä toisen elämästä. Mutta mieti rauhassa, pohdi muiden mielipiteitä ja kuuntele ammattilaisten sanoja. Saat vielä vastauksen. Ja kun se oikealta tuntuva päätös mieleen tulee, luota siihen. Sinä tunnet ponisi, itsesi ja tilanteenne parhaiten.
    Tsemppiä ja voimaa!

    VastaaPoista